Päivilän tila
Päivilä (entinen Tutjunvaara) on vanha liperiläinen kantatila, joka on kulkenut Roosa Mannisen isän Taavetti Päivisen suvussa vuosisatojen ajan. Vieraanvarainen ja vakavarainen talo oli paikallisen sivistyneistön, kuten Europaeuksen ja Hällströmien perheiden, kesänviettopaikka. Joensuusta kulkevat laivat pysähtyivät Oriveden rannalla sijaitsevan Päivilän laiturissa ja kuljettivat mukanaan kesävieraita kaupungista. Siten Päivilän väellä oli jo varhain kytkös pitäjän ja sen ympäristön nousevaan kulttuurielämään.
Taavetti Päivisen tytär Roosa Aleksandra (1881–1976) rakastui Liperin vastavihittyyn kirkkoherraan Salomon Manniseen (1855–1915), joka oli vain vähän aiemmin jäänyt leskeksi. Aviomies oli Roosaa 26 vuotta vanhempi ja hänellä oli kolme lasta edellisestä liitosta. Parin häitä vietettiin vuonna 1902 ja Roosasta tuli pappilan emäntä. He saivat kahdeksan yhteistä lasta. Nuorin lapsista, Hilkka, syntyi vuonna 1916 eli vasta isänsä yllättäen tapahtuneen kuoleman jälkeen.
Salomonin kuoltua Roosa Manninen palasi pappilasta kotitilalleen Päivilään, jonne hänen miehensä oli vuonna 1913 rakennuttanut uuden päärakennuksen. Taavetti-isä oli kuollut, ja Päivilä oli jaettu vuonna 1909 repivien riitojen saattelemana Roosan ja tämän kahden sisaren kesken. Päivilän viljely jäi leskivaimojen eli Roosan ja tämän Sanni-äidin harteille.
Toisen maailmansodan alla useimmat Roosan lapsista olivat jo naimisissa tahoillaan. Poika Ilmari, Salomon Mannisen edellisestä liitosta, oli menestynyt kansantieteilijä. Myöhemmin politiikassakin toiminut Elis Manninen työskenteli pappina Joensuussa. Lahjakkaana taidemaalarina tunnettu Martti siirtyi Suojärveltä sähköttäjän toimesta hoitamaan kotitilaa, mutta kaatui jatkosodassa 1941.
Päivilä oli sodan jälkeen paikallisen mittapuun mukaan suurehko maatila, joka vaati paljon työvoimaa. Parhaimmillaan tilalla oli palkattua työväkeä 20 henkeä.
Roosa Manninen menehtyi vuonna 1976. Päivilän tilanpitoa jatkoivat Roosan tyttäret Hilkka Korhonen (o.s. Manninen) ja Sylvi-Sanni Manninen. Vuodesta 2008 on Päivilän tilan omistuksesta ja hallinnoinnista vastannut Sylvi-Sanni Mannisen perustama Päivilän sanktuarin säätiö.
Säätiön järjestämät kesätapahtumat välittävät nykypäivään Päivilän tilan ja sen asukkaiden erityislaatuista historiaa ja arvomaailmaa. Vieraanvaraisuus, luontoyhteys ja kulttuurin kokeminen voimavarana ovat säätiön toiminnan lähtökohtia. Keväästä syksyyn ajoittuvat tapahtumat hoitavat kaikkia aisteja: Päivilässä on järjestetty yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa taidenäyttelyitä, joogaa, retriittejä, luentoja, erilaisia kursseja, luontaishoitoja sekä musiikki- ja runoesityksiä. Ohjelmassa on ollut myös pimeähuonetanssia, yövaelluksia ja luonnonkukkaretkiä. Päivilän tapahtumat ovat matalan kynnyksen tapahtumia, joihin kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita.
Päivilän luonnonsuojelualue
Päivilän luonnonsuojelualue on vuonna 2010 perustettu yksityinen suojelualue, jonka pinta-ala on lähes 14 hehtaaria. Alueelta löytyy monenlaisia luontotyyppejä lehdosta vanhaan kuusimetsään ja rantakallioihin.
Luonnonsuojelualue on avoinna kaikille kävijöille vuoden jokaisena päivänä.
